|
Hytin runko pystyssä |
Viime aikoina on mennyt paljon aikaa paitsi raksahommissa paatilla myös puhelimen ja koneen ääressä suunnitteluhommissa. Edellisen postauksen jälkeen onkin taas tapahtunut melkoisesti - ja rahaa on palanut.
S ei ollut käynyt paatilla muutamaan viikkoon, ja yllätys olikin melkoinen, kun näin uuden hytin pystyssä seinälevyineen kaikkineen. Mestari Zen oli taas panostanut ja tehnyt takaseinän ikkunoista pyöreät, kun muilla seinillä ne on suorakulmaiset. "Ettei näytä kioskilta", hän itse perusteli päätöstään. Minusta se näyttää nyt entistä enemmän sympaattiselta Mikki-Hiiri merihädässä -purtilolta.
|
Lisäpressuja kondensaatioveden ohjaamiseen pois kannelta |
Ovi tulee vain styyrpuurin puolelle, koska uudet tammiset rappuset (joita levennetään ja jyrkennetään) sekä istuma- ja säilytystilaa tulee toiselle puolelle. Hytin runkopuiden välit on ruiskutettu uretaanilla, joka sekä kiinnittää seinälevyt tiukasti että eristää lämpöä. Uretaanilla on myös vedetty kansi tiukasti kiinni kaariin ja kylkiin ja se toimii lämpöeristeenä myös siellä.
Hyttiä on venytetty sekä eteen- että taaksepäin, jotta sinne mahtuisi paremmin sauna-WC-kylppärikompleksi. Tämän tilaihmeen suunnitteleminen onkin aiheuttanut unettomia öitä ja tuottanut toinen toistaan villimpiä ideoita. S on asettanut reunaehdoksi, että lauteet eivät voi olla oven edessä, edes väliaikaisesti... Kuulostaa aika perussäännöltä, mutta tässä on kyllä käyty läpi kaikki mahdolliset pohjaratkaisuvaihtoehdot.
|
Kuvittele tähän kiuas ja lauteet... |
Myös kaikki mahdolliset kiuasvaihtoehdot laavakivestä lähtien on olleet esillä. Tällä hetkellä vahvimpana on Fin-Steamin kaasukiuas. Se olisi ihan toimiva vaihtoehto, mutta korvausilman hoito huolettaa hieman. Toinen vaihtoehto on Harvian M3 puukiuas, joka vaatii tietysti savupiipun (ja sen puuliiterin). No, tämä pitää keskustella vielä Zenin kanssa tarkemmin läpi, mutta juuri nyt hän ei halua kuulla sanaakaan saunasta. Eihän se ole koskaan hänen lempiaiheitaan ollut, mutta sittemmin olemme järjestäneet hänelle ihan uusia päänsäryn aiheita.
Pääsiäisyllätys vai aprillipila?
Nimittäin, TADAA: Havannaa ei kuiduteta vaan se säilyy puuveneenä! J tapasi pääsiäisviikon maanantaina kuiduttajia, joiden tarjous oli selkeästi kovempi kuin mitä olin osannut budjetoida. Siitä alkoi kyteä ajatus, joka sitten johti pitkäperjantaina melkoiseen periaatepäätökseen.
|
Kuparinen jääpelti revitään pois ja etsitään yllätyksiä |
Zen oli alkanut vaihtaa toisen kyljen lahoja rimoja, joista yksi oli osittain kuparilevyn alla. (Missään nimessä emme halua vetää kuitua epäterveen puun päälle, koska siitä tulee pitkässä juoksussa vain läjä harmia.) Tästä lähti liikkeelle lumipalloefekti, ja totesimme, että vaihdetaan kaikki huonot kylkirimat ja poistetaan kuparilevyt, jotta nähdään niidenkin alle. Lopulta sitten uutta kuparia päälle.
Tässä kohtaa aloimme pohtia, miksi ihmeessä kuiduttaisimme veneen, jos kerran kaikki pilalla olevat kylkilaudat vaihdetaan terveisiin ja kupari uusitaan. Laskeskelimme myös, että kuidutuksen hinnalla puuseppä tekee aika monta tuntia hommia.
Zenin kanssa käytiin paljon keskustelua asiasta ja soittelin myös”Puulaivan korjaajan käsikirja” -opuksen toiselle kirjoittajalle kysyäkseni neuvoa. Vastauksena oli, että noin 2mm raot kyljissä turpoavat kyllä umpeen, eli uppoamisesta ei ole huolta. Tämä riitti meille perusteluksi. Aikatauluahan tämä päätös tulee venyttämään kuitenkin merkittävästi, koska vaatii paljon käsityötä. Kannen tiivistäminen erityisesti on tarkka juttu. Mestari Zen on ollut ratkaisustamme hieman tuskissaan, ja on testannut meidän puuvenehalujemme lujuutta luettelemalla keväisin ja syksyisin vaadittavia huoltotoimenpiteitä.
|
Uutta parrasta |
Kansi tullaan tekemään käsittelemättömästä tammesta. Kun puuosat ovat valmiit, kyllästetään ja turvotetaan kylkiä ja asennetaan moottori paikoilleen. Kun kaikki ulkotyöt on tehty, paatti lasketaan vesille jatkoturvotukseen. Vasta kun paatti on todettu kelluvaksi, aloitetaan sisätyöt. Edes vesillelasku ei välttämättä tapahdu juhannuksena. Yritämme nyt ajatella pitkällä tähtäimellä ja olla hötkyilemättä, pääasia on saada paatti laadukkaasti tehtyä. Mutta siis ihan mahtavaa, että näillä näkymin saamme sittenkin sen haaveilemamme puuveneen!
Budjetti paukkuu ja pää sauhuaa
Käytettyä moottoria ei löytynyt millään. Siis sellaista, jonka olisi uskaltanut laittaa paattiin, ja lopulta päädyin Ivecon upouuteen 150hp 6-pyttyiseen meridieseliin. Siihen tulee Twindiskin vaihteisto 3:1 välityksillä. Noita välityksiä onkin sitten pähkitty melkoisesti, ja paristakin firmasta sain laskelman siitä, mikä olisi oikea tuon kokoiselle paatille, tuon kokoiselle potkurille jne. Kallis yllätyshän tämä oli, mutta nyt ainakin on moottori, jonka pitäisi kestää eläkkeelle asti.
|
Tauko parraksen hionnassa |
Kaikenlaista muutakin on tullut tilattua, kuten lämpölasit styyrhyttiin ja messin kattoon, mäntysormipaneelit styyrhytin ulkoseiniin. Karneeraukseen tulevat mäntysuunnikkaat ja lattialle saarni ponttilautaa. Sisätilan kattoon tulee aaltopaneelia, sekin mäntyä. Reelinkiä on tilattu 170mm x 40mm (mäntyä) ja reelinkilaudat myös mäntyä (75mm leveää). Yhteensä tilasin tällä erää 1135 metriä puuta, joka odottaa verstaalla noutajaansa.
|
Valokin pilkistää meidän paattiin |
Päänvaivaa tuottaa varustelun ja energianlähteiden valinta. Samalla olen pohtinut nostavani invertterilaturin tehon 5kw, jonka jälkeen tällä akustolla ja tekniikalla saisi ihan normaalin sähkölieden ilman kaasuttelua sisätiloissa. Periaatteessa sähkökin onnistuisi, mutta tuotteista pitää tsekata vielä tarkat speksit, jotta tulisi varmuus. Olen jo päättänyt suuntaan ja toiseen parikin kertaa, mutta nyt taas löytyi sähköinen pienoisliesi, joka voisi pelittää meillä.Tämä voi vielä tosin muuttua... Nyt kun yksi "ongelma" on saatu ratkaistua niin nyt on vuorossa ankkurivinssin kanssa tuskailu. En haluaisi törkeän kallista 12v vinssiä vaan ihan invertterin läpi 230v vehjettä. Suomesta ei taida saada ja jonkin italialaisen firman tuotteita olen netistä löytänyt. Ja sen teho mahdollisesti vaikuttaa invertteriinkin. Pienen tutkinnan jälkeen tajusin, että myös ne maksavat törkeästi. Eli hieman jumissa taas,
On tämä aikamoista säätämistä ja tässä onkin huomautettu moneen kertaan, että on ihan kuin rakentaisi omakotitaloa sillä erotuksella, että mitään valmiita elementtejä ei ole vaan kaikki tehdään sopiviksi suoraan työmaalla. Huhhuh...
|
Uusi perästeevi tekeillään |
|
Salongista on vielä avoin näkymä styyrhyttiin |
Pääsiäinen vietettiin tiiviisti paatilla. Hiottiin uutta ja vanhaa parrasta, rapsutettiin kaarista uretaanimassaa ja siivottiin urakalla. Oli jotenkin veto ihan pois ja tuntui ettei edetty oikein yhtään. Kaikki vie kuitenkin eteenpäin.
|
Hiottua parrasta |
|
Siivoamista riittää |
Viikonloppuna alkoi laivurikurssi ja oli kivaa päästä oppimaan veneilystä toiseltakin kantilta...2/4 sessiota on nyt käyty ja ainakin teoriassa osataan jo lukea karttaa, navigoida ja laskea eksymät jne ja mittailla etäisyyksiä. Merimerkkejä on kyllä ihan levoton määrä opeteltavaksi.
Ai niin... Sain vastauksen veneen rakentajan pojalta. Heillä on aiemmin ollut myös Havanna I, joka oli reilu 10m pitkä tukkiproomu. Havannan nimi tulee merihenkisestä laulusta:” Flickan i Havanna”. Ja löytyipä vielä 6.5.1973 päivätty artikkeli Jakobstads Tidningistä. Kuvassa Havanna II on melkoisen kyljellään kun paarlasti on vielä valamatta. Mutta tutulta kuulostavat Svanten ajatukset: tavoitteena on saada perheelle mökki ja projekti tuottaa taloudellisia haasteita!
|
Svante ja puuttuva paarlasti |
|
Artikkeli vuodelta 1973 Jakobstads Tidning |