Vietimme viime viikon Havannan naapurissa upeissa
maisemissa. Miehen päivät kuluivat raksalla hikoillessa, kun muu perhe ui,
marjasti ja piti majataloa. Meillä kävi liuta vieraita ihmettelemässä Havannaa
ja päivittelemässä projektia. Heitä myös rekrytoitiin onnistuneesti
talkoohommiin. Kelit suosivat koko viikon ja helteetkin alkoivat viimein. Raksalla
kului vettä ja aurinkovoidetta, mutta siitä huolimatta mies muistutti hummeria
ensimmäisestä päivästä lähtien.
Viikonloppu vain siivottiin ja vietiin veneestä purettua
kamaa kaatopaikalle. Jotain sentään
säilytettiinkin, kuten köysiä ja koristeeksi vanhat pelastusrenkaat. Tähänkin
meni parilta henkilöltä 8h aikaa. Tarkoitus on merkitä Exceliin jokainen
työtunti ja jokainen euro, joka Havannaan uppoaa, jotta määriä voidaan sitten
kauhistella eikä aika kultaisi muistoja.
Konehuoneesta purettiin kaikki mahdollinen irtain pois,
paitsi rikkinäinen puimurin merimarinoitu moottori jäi vielä paikoilleen. Se
nostetaan jossain vaiheessa ilmeisesti kannen kautta pois. Viiden akun
irroittaminen ja rahtaaminen aiheutti jo sekin muutaman hikitipan.
Maanantaina alettiin rakentaa telineitä, joiden päälle viritellään
suojapressut. Havannaa tosiaan työstetään talven yli ulkona rannassa. Voisi
kuvitella, että telineiden rakentaminen on nopeaa touhua, mutta kun sen tekee
tarkasti ja pitkästä laudasta, niin kyllä siinä aikaa menee ja
toimistotyöläisen lihakset tulevat kipeiksi.
Mestari Zen näytti kyntensä ja hänen johdollaan homma eteni
kuin juna, ilman harha-askeleita. Puuta kannettiin, sahattiin ja ruuvattiin
ihan tosissaan ja sitä kului yhteensä noin 700 metriä (kantavat osat pattinkia
ja loput laudasta). Melkoista palapelin kokoamista ja tosi hauskaa. Ei tuntunut
työltä ollenkaan, varsinkin kun mestari taitaa myös huumorin.
Tiistaina tapahtui jänniä, kun Havannan 11 metrinen masto
katkaistiin. Koko perhe seurasi ihaillen, kun nosturin ja kahden ammattilaisen
voimin masto siirtyi oikein nätisti lepäämään Havannan viereen.
Olemme pohtineet, poistetaanko masto lopullisesti, mutta
tulleet siihen tulokseen, että tilalle laitetaan joku viisimetrinen tötsä.
Maston poisto oli Zenille kova pala ja hän totesikin, että vene ilman mastoa on
kuin mies ilman ... venettä. Purjeita
emme aio käyttää, mutta esteettisyys ja riippumatto sitä edellyttävät. Tällä
kölipainolla yhdestä purjeesta ei olisi juurikaan hyötyä.
Keskiviikkona väsättiin portaat, joista tulikin kahden
toimistotyöläisen taidonnäyte. Rakennelmaa myös vahvistettiin entisestään.
Torstaina vedettiin pressua päälle sen verran, ettei vesi pääse enää kannelle.
Loput pressut laitetaan kun tämä helleaalto loppuu ja sateen uhka lähenee.
Mestarin taktiikkana on korjata paattia osissa eli sitä
mukaa kun vastaan tulee korjattavaa, niin se laitetaan kuntoon. Ensimmäiseksi
veistetään kaaret liimapuupalkista, jonka jälkeen ne vedetään
keltapassivoiduilla ruuveilla kiinni. Zen pitää huolen siitä, että paatti pysyy
kasassa. Kansi jätetään vielä paikoilleen, eikä poisteta, kuten olimme
kuvitelleet, koska se toimii hyvänä työalustana.
Havannalla hengaillessa tuli tavattua monia veneilijöitä ja
neuvoja paatin kunnostukseen suhteen on sadellut. On hyödyllistä kuulla
erilaisia näkemyksiä ja vaihtoehtoja, mutta kyllä pitää olla tyytyväinen, että
olemme saaneet projektiimme huippuammattilaisen, jonka osaamiseen ja
näkemyksiin voimme täysin luottaa. Havanna on hyvissä käsissä.
Kesälomapäiviä on vielä pitämättä ja niitä poltellaan sitten
Havannalla (ja otetaan mieluusti aina kaikki kynnelle kykenevät mukaan
talkoisiin, palkkana lähinnä kaljaa ja grillausta sekä lupauksia tulevista
hienoista, yhteisistä reissuista Havannalla).
Päivitellään blogia aina kun ollaan saatu jokin vaihe valmiiksi
ja siirrytään seuraavaan.
Mastoa nostamassa
Rappuset helpottamaan kulkua
Runko alkaa olla valmis
Pressua päälle
Sade ei riivaa enää kantta