Katto pään päälle

Vietimme viime viikon Havannan naapurissa upeissa maisemissa. Miehen päivät kuluivat raksalla hikoillessa, kun muu perhe ui, marjasti ja piti majataloa. Meillä kävi liuta vieraita ihmettelemässä Havannaa ja päivittelemässä projektia. Heitä myös rekrytoitiin onnistuneesti talkoohommiin. Kelit suosivat koko viikon ja helteetkin alkoivat viimein. Raksalla kului vettä ja aurinkovoidetta, mutta siitä huolimatta mies muistutti hummeria ensimmäisestä päivästä lähtien.

Viikonloppu vain siivottiin ja vietiin veneestä purettua kamaa kaatopaikalle.  Jotain sentään säilytettiinkin, kuten köysiä ja koristeeksi vanhat pelastusrenkaat. Tähänkin meni parilta henkilöltä 8h aikaa. Tarkoitus on merkitä Exceliin jokainen työtunti ja jokainen euro, joka Havannaan uppoaa, jotta määriä voidaan sitten kauhistella eikä aika kultaisi muistoja.

Konehuoneesta purettiin kaikki mahdollinen irtain pois, paitsi rikkinäinen puimurin merimarinoitu moottori jäi vielä paikoilleen. Se nostetaan jossain vaiheessa ilmeisesti kannen kautta pois. Viiden akun irroittaminen ja rahtaaminen aiheutti jo sekin muutaman hikitipan.

Maanantaina alettiin rakentaa telineitä, joiden päälle viritellään suojapressut. Havannaa tosiaan työstetään talven yli ulkona rannassa. Voisi kuvitella, että telineiden rakentaminen on nopeaa touhua, mutta kun sen tekee tarkasti ja pitkästä laudasta, niin kyllä siinä aikaa menee ja toimistotyöläisen lihakset tulevat kipeiksi.

Mestari Zen näytti kyntensä ja hänen johdollaan homma eteni kuin juna, ilman harha-askeleita. Puuta kannettiin, sahattiin ja ruuvattiin ihan tosissaan ja sitä kului yhteensä noin 700 metriä (kantavat osat pattinkia ja loput laudasta). Melkoista palapelin kokoamista ja tosi hauskaa. Ei tuntunut työltä ollenkaan, varsinkin kun mestari taitaa myös huumorin.

Tiistaina tapahtui jänniä, kun Havannan 11 metrinen masto katkaistiin. Koko perhe seurasi ihaillen, kun nosturin ja kahden ammattilaisen voimin masto siirtyi oikein nätisti lepäämään Havannan viereen.

Olemme pohtineet, poistetaanko masto lopullisesti, mutta tulleet siihen tulokseen, että tilalle laitetaan joku viisimetrinen tötsä. Maston poisto oli Zenille kova pala ja hän totesikin, että vene ilman mastoa on kuin mies ilman ...  venettä. Purjeita emme aio käyttää, mutta esteettisyys ja riippumatto sitä edellyttävät. Tällä kölipainolla yhdestä purjeesta ei olisi juurikaan hyötyä.

Keskiviikkona väsättiin portaat, joista tulikin kahden toimistotyöläisen taidonnäyte. Rakennelmaa myös vahvistettiin entisestään. Torstaina vedettiin pressua päälle sen verran, ettei vesi pääse enää kannelle. Loput pressut laitetaan kun tämä helleaalto loppuu ja sateen uhka lähenee.

Mestarin taktiikkana on korjata paattia osissa eli sitä mukaa kun vastaan tulee korjattavaa, niin se laitetaan kuntoon. Ensimmäiseksi veistetään kaaret liimapuupalkista, jonka jälkeen ne vedetään keltapassivoiduilla ruuveilla kiinni. Zen pitää huolen siitä, että paatti pysyy kasassa. Kansi jätetään vielä paikoilleen, eikä poisteta, kuten olimme kuvitelleet, koska se toimii hyvänä työalustana.

Havannalla hengaillessa tuli tavattua monia veneilijöitä ja neuvoja paatin kunnostukseen suhteen on sadellut. On hyödyllistä kuulla erilaisia näkemyksiä ja vaihtoehtoja, mutta kyllä pitää olla tyytyväinen, että olemme saaneet projektiimme huippuammattilaisen, jonka osaamiseen ja näkemyksiin voimme täysin luottaa. Havanna on hyvissä käsissä.

Kesälomapäiviä on vielä pitämättä ja niitä poltellaan sitten Havannalla (ja otetaan mieluusti aina kaikki kynnelle kykenevät mukaan talkoisiin, palkkana lähinnä kaljaa ja grillausta sekä lupauksia tulevista hienoista, yhteisistä reissuista Havannalla).

Päivitellään blogia aina kun ollaan saatu jokin vaihe valmiiksi ja siirrytään seuraavaan.

Mastoa nostamassa

Rappuset helpottamaan kulkua

Runko alkaa olla valmis

Pressua päälle

Sade ei riivaa enää kantta