Hupun alla tapahtuu

Puruja kannen vaihdosta ja reelinkitolpista

Aika pitkä aika on kulunut edellisestä postauksesta, mutta olemme käyneet Havannalla säännöllisesti ja näkyvää kehitystä on tapahtunut. Huppu on kestänyt syksyn ja talven myrskyt ja sateet ja kivasti suojaa myös meitä työmiehiä. Säiden vaihdellessa aluksen kuivana säilymistä on auttanut lämppäri. Pelkkää juhlaa aherrus ei aina kuitenkaan ole... Yhtenä lauantaina hommailtiin 5 tuntia -12c pakkasessa, ilman lämppäriä (kiitos sähkökatkoksen), ja minä kökin rautapalkilla istuen käytännössä paikallani kaapien pientä puusälää jokaisesta kolosta. Horkkatärinä ei meinannut kotiin päästyä loppua lainkaan! Hengityssuojat on ihan välttämättömät, koska sementti- ja puupöly pöllyävät. Rillit huurussa siellä mennään, tai mentäis jos ei olis piilareita. 


Sisäosan tukirakenteet ovat tulleet jo kauan sitten valmiiksi. Melkein kaikki kaaret tehtiin uusiksi jykevästä liimapuusta. Kannen tukirakenteet Zen päätti tehdä hieman kaareviksi, kun ne ennen olivat ihan suorat, koska se on sekä käytännöllistä (vesi valuu kannelta pois) että kauniimman näköistä. Kansi poistettiin pala palalta ja nyt se on jo kokonaan vaihdettu 30mm paksuun levyyn ja on nyt todella tukeva kävellä ja pomppia. Tuota aika jäätävän painavaa tavaraa hankittiin 53m2 ja asennetut levyt olivat noin 2x2metrin kokoisia. Zeniä ei ole aiheetta tituleerattu projektin kuluessa fakiiriksi.


Tällä hetkellä työn alla on salongin katto. Siitäkin tehdään hieman kaareva, kuten myös ohjaamon katosta. Runko on jo valmis ja levyt laitetaan päälle loppukuun aikana. Myös ohjaamo on jo purettu osittain, ja sekin on tarkoitus kasata vielä helmikuussa. Ohjaamon lattiaa on tarkoitus laskea 20 senttiä, jotta parimetrisenkään kuskin pää ei kolise kattoon. Ohjaamo rakennetaan myös levyistä ja jossain vaiheessa keväällä se päällystetään tammipaneelilla. Kansi puolestaan vain lasikuidutetaan ainakin tässä vaiheessa. Mahdollisesti myöhemmin kansi päällystetään tammella, mutta aikataulu ei salli sen tekoa tässä vaiheessa. Puuvenehaaveesta on siis jouduttu tinkimään ainakin toistaiseksi.

Salongin kattoa purkamassa

Salongin katon rakenteet paikoillaan

Ai niin, reelinkitolpat ovat kaikki paikoillaan ja nekin ovat aika jykevää tavaraa liimapuusta. Reelingin materiaalia ja muotoja on paljon mietitty, ja päädytty perinteiseen rimoitukseen. Laudat tulevat varmaan olemaan lehtikuusta ja sitten tammesta päällimmäisin osa eli kaide. 

Hyttiä puretaan ja laajennetaan saunakuntoon

Polttoainetankit (2 kpl) tulevat vanhoille paikoilleen ja niiden teettämistä Virossa harkitaan parhaillaan (yhden tutun kautta pitäisi hoitua). Samalla teetetään myös vesitankki, joka sijoitetaan keulaan sänkyjen alle. Vanha tankki oli keulapiikissä, mutta se tila pitää varata ankkurin vinssille. Näiden jälkeen olisi sitten vielä teetettävä harmaavesitankki sekä septitankki.  Niiden sijoituksestakaan ei ole vielä päätöstä. Lisäksi etsiskelen nyt lämpölasia, jotta saadaan kunnon ikkunat ja valoa salonkiin. Ja pitää alkaa etsiä myös ompelutaitoisia tuttuja, kun patjatkin pitäisi saada kohta työn alle. Keulan sängyt tulevat V-muotoon ja niiden väliin irtopala, jonka avulla koko pääty saadaan yhtenäiseksi sängyksi.

Lisää salongin katon rakenteita

Ovi paikoillaan

Suurin ”murhe” tällä hetkellä on kunnossa olevan moottorin löytäminen. Etsitään noin 150hp meridieseliä, joka saisi maksaa vaihteistoineen noin 5000 euroa ja ikää ei saisi olla yli 15 vuotta. Eipä ole vielä tullut vastaan Suomesta, joten olen laajentanut etsintää myös Hollantiin (venefriikkien kollegojen avustuksella). Katsotaan mitä löytyy vai löytyykö mitään!




Viime viikolla kävi myös elektroniikkahärpäkesuunnittelija paikalla. Tarjous tullee suhteellisen pian, mutta ajatuksena on ollut hoitaa energia aurinkopaneeleilla (2-4kpl, noin 500-600 W kokonaisteholla, ohjaamon katolle) ja hyvällä akustolla (3 AGM akkua). Pakastimen tarvetta olemme pohtineet, mutta se on päätetty nyt energiasyöppönä jättää pois. Kahvinkeitin tulee, mutta mikroa ei.  Uuni ja liesi tulevat toimimaan kaasulla, koska nekin vievät muuten ihan kohtuuttomasti energiaa.

Saunaa olen myös pohtinut (ihan liikaa ainakin Zenin mielestä) ja päätynyt nyt ihan perinteiseen puulämmitteiseen saunaan. Olisin halunnut kombosaunan, jossa satamassa ollessa olisi voinut lämmitellä maasähkön kanssa ja sitten saaressa lykätä puita pesään. Satamassa kun muut paatit eivät välttämättä arvosta saunan piipusta tupruavaa savua. Niitä komboja ei kuitenkaan oikein tahdo löytyä noin pienille saunoille, joten pitänee rakentaa puuliiteri kannelle. No, ainakin Harvia M1 malli kuulemma pärjää pienellä määrällä puuta, joten sen varastoiminen ei ehkä olisi iso ongelma. Kyselin myös pellettisaunan perään, mutta Harvian tyypit tuomitsivat ne aika jyrkästi (ei taida olla Harvialla hyviä pellettisaunoja tarjolla). Eli kun kaverit tulevat paatille saunomaan, niin kutsu on BYOW eli Bring Your Own Wood!


Fyysisen raadannan vastapainoksi on tiedossa myös aivojumppaa: Huhtikuussa ollaan menossa parin viikonlopun intensiivikurssille työväenopistoon, jotta saadaan laivuritutkinnon ensimmäinen osa tehtyä. Siellähän tätä alusta sitten oppii ajamaan, eikö?!

Rojua kertyy valtavasti

Siivousta vaille valmis sisätila

P.S.

Viime päivinä olen metsästänyt netistä Havannan alkuperäistä rakentajaa, jotta saisin kuulla hieman tarinoita tuosta ajasta sekä myös mahdollisesti nähdä kuvia alkuperäisestä paatista. Lähettelin muutamille henkilöille tekstiviestejä toisella kotimaisella kielellä, joissa yritin selittää millä tarkoituksella lähestyn ja ovatko he mahdollisesti sukua ko. henkilölle (nimi ja paikkakunta olivat alkuperäisessä rekisteriotteessa). Meni suhteellisen lähelle heti ensimmäisellä kerralla kun löysin ensin netistä sukuhistoriaa ja yhden rakentajan pojan nimen. Sen niminen henkilö asui myös Pietarsaaressa, joten laitoin viestiä tälle henkilölle. Olikin vain saman niminen eikä mitään sukua. Hän kuitenkin tiesi 3v sitten edesmenneen kaimansa (siis veneen rakentajan pojan) ja sain sitten yhteystiedot veneen rakentajan miniään. Hän taas osasi ohjata minut veneen rakentajan toiselle pojalle, joka kertoi heittäneensä kaikki Havannaan liittyvät tavarat, alkuperäiset piirustukset ja valokuvat romukoppaan (kun eihän niitä kukaan koskaan enää katsoisi ja ovat vain tiellä). Voihan prkl! No laitoin kuitenkin meilillä läjän kysymyksiä ja toivottavasti saan kuulla ainakin jotain tarinoita paatista ja sen seikkailuista.